Badhaas: Ardaa aadaafi jilaa Featured

07 Apr 2017

Torban lamaan darban, “Boorana deemna lafa aadaafi loonii” jennee imala keenyaan magaalaa guddoo godinichaa Yaa'a Bal'oo, nuti qaamaan isin ammoo yaadaan qubachiifne. Har'as qaamaan isin dura buuneerra; isinis yaadaan gara Badhaas, ardaa aadaafi jilaa nu faanaa imalaa.

Magaalaan Yaa'a Bal'oo aadaa aadaa urgaa'uu eegalteetti. Ganamni magaalattii miidhagee aduu seeqxeen faayameera. Keessummoota jila walharkaa fuudhiinsa baallii dabaalaniifi waan aadaa achi jiru beekuuf dhufaniin ho'iteetti. Nutis kanneen jilaaf dhufan keessaa tokko turre.

Ardaan jilaa kan walharkaa fuudhiinsi baallii itti geggeeffamu, Magaalaa Yaa'a Bal'oorraa tilmaamaan naannawa kiiloomeetira 40 ni ta'a. Ganamaan kaanee konkolaataa keenyatti nam'inee gara ardaa jilaatti qajeelle.

Daandii Yaa'a Bal'oorraa Mooyaalee geessurra akka takka imalleen, daandii cirrachaa gara ardichaatti geessurra harka bitaatti maqnee deemsa keenya ittifufne. Ergaan, “Warri jilaa hoofuu”? (warri jilaaf dhuftan nagaan dhuftanii?) jedhu baanariirratti qubeewwan guguddoodhaan barreeffame nu simate.

Daandii Magaalaa Yaa'a Bal'oorraa Aanaa Areeroo geessurra imalaa jirra. Daandichi cirracha akkasuma oggaa konkolaataan irra imalu dhukeen samiitti ol aara. Naannawicha hawata tuuristootaatiif mijataa gochuun ni danda'ama ture.

Manneen citaadhaan ijaaraman keessaa aarri cuquliisni ba'u, loowwan naannawa manaa dheedan, sochii jireenya namoota naannawichaatti mul'atan hedduu kan nama hawatuudha. “Baadiyyaa biyya koo ganda dhaloota koo...” jedhee weellisaan. Aadaan Oromoo naannawichaa calaqqisu, aadaa baargamaan utuu hinboora'in aslummaasaa qabatee akka jiru kan argisiisuudha.

Daandii keenyarratti qe'ee Gadaa Hawwaxxuu kan Abbaa Gadaa baallii kennee geenyee ittigorre. Waan aadaa hawaasichaa odeeffachuufi qorachuuf adeemna waan ta'eef, qe'echatti gorree waantota tokko tokko odeeffanne.

Halkan gara barii sa'aatii 9:00tti baallii waan kennaniif adeemsa kenniisa baallii kanaa odeeffachuuf harka fuunee olseenne. Hayyoota qe'echaarraas waantota hedduu odeeffanne. Garuu maal godhu galaanummaan aadaa achii daqiiqqaawwan muraasa keessatti budduqfamee hindhumu. Hammattii odeeffannee yaadatti waraabbannee, ija keenyaan suuraa kaafannee, utuu akka dammaa qaaruu keessaa nu mi'aawuu gara Ardaa Jila guddicha, Badhaasitti qajeelle.

Imaltoonni konkolaataa keessaa “Jaal jiloo jaal jiloyyaa...ehemmoo jilaa...” jechaa faaruuwwaniifi walleewwan jilaa sirbaa qajeelle. Dirree aadaa, dirree jilaa, dirree walargee namootaa waggaa saddeetitti si'a tokkoo, Ardaa jilaa Badhaasaatti.

“Kan hundaa caalaa na dhibu” jedhe miiltoowwan keenya keessaa tokko, foddaa konkolaataa keessaan gamaafi gamanatti qubasaa eeraa, “Mee ilaalaa! Bosonni naannawa kanaa hintuqamin jira. Bosona kana warreen cilee guban utuu arganii torban tokko hinturuuyyu” jedhee afuura fudhannaan miiltoon kan biraan harkaa fuudhee, “Aadaa isaanii keessatti bosonaaf kabaja guddaa qabu” jedhee utuu afaanii hinxumurin inni jalqabaa, “Hawaasni naannawa kanaa galateeffamuu qaba” jedhe. Dhugumas nama jechisiisa.

Utuu baacnuu, utuu wellisnuu, utuu uumama naannawichaa dinqisiifannuu ardaa jilaa Badhaas geenye.

Manni abbaa gadaa,

mee kami karaanii,

jedhanii hingaafatan

ni beeka garaanii...”

Qe'een jilaa kun lafa dhowaa keessa gaarreniin marfamee argama. Sosochii abbootii Gadaatiin, hayyootaan, sirnoota aadaa sadarkaalee Gadaatiin geggeeffamaniin qe'een kun ho'aadha. Qe'echi qe'ee ulfinaa, dimokraasiin lafa bu'ee ija itti godhatee qabatamaan argamuufi sirnooti aadaa achitti geggeeffamu akkuma nama gammachiisuutti ta'ee, maqaa ispoonsaraatiin kaampaaniiwwan dhugaatii alkoolii tokko tokko qe'echatti dhiyaatanii argamuun kan nama mufachiisuudha.

Gamasii aadaatu nama hawata. Gamanaa dhugaatii alkooliitu ulfaatinaafi naatoo aadichaa xiqqeessa. Kan har'a diraaftiifi biiraan qe'ee jilaatti mataa olqabatan bor ammoo wuskiitu gofla baasee dhufa. Maaliif? yoo jettan “Ilkaan waraabessaa lafeerratti sodaatu” waan ta'eef. Maal godhu, “Kan abbaan gaafa cabse ormi ija jaamsa”

Utuu akka garaa kootii, qe'een kun qe'ee aadaati waan ta'eef, dhugaatiiwwaniifi nyaatawwan aadaa naannawichaas haa ta'uu kan Oromiyaa biroo dhiyeessuun jilli aadaa kun caalaatti hawatummaa akka qabaatuuf dabaaluun ni danda'ama ture. Dhugaatiiwwaan aadaa kanneen akka bookaa, daadhii, bordee, farsoo, itittuu, aannan fa'aa dhiyeessuun ni danda'ama. Yoo isa nama macheessuufi alkoolawaa ta'e malee jedhames Qunduftiinis guutte. Gama nyaataatiinis akkasuma. Kan irra miidhagsus waan ofii, waantoota aadaafi aadaadhaan walqabataniidha.

Ardaan jilaa kana fakkaata. Naannawa Galma Abbaa Gadaattis dhiyaannee, sochii jiru ijaafi hubannaan sakatta'uu eegalle. Abbaan Gadaa baallii fuudhee hawaasatti hinmul'atu. Galma keessa taa'a. Hayyoonni garagaraa harka fuudhu; “Baallii nagaan fuutanii” jedhanii. Wanti hunduu nagumaan geggeeffama. Qe'ee dimokraasii.

Egaa waan aadaa jilaa, hundumaa yeroo muraasaa keessatti odeessanii xumuruun akka nama xaafii funaanuuti. Tokko lama keessaa qabachuu malee soranii hinfixan. Waan aadaa Oromoo Booranaa qotanillee hedduuu gadi fagoodha. Hangama gadi fagaata yoo jettan anaafuu iccitiidha. Horaa bulaa! Deebanaa!

Dabalaa Taaddasaatiin

Miidiyaa Hawaasummaarratti

 

Lakkooftuu dubbistootaa

0000610225
Har'a/TodayHar'a/Today5557
Kaleessa/YesterdayKaleessa/Yesterday2754
Torban kana/This_WeekTorban kana/This_Week15741
Torban darbe/This_MonthTorban darbe/This_Month56956
Guyyaa mara/All_DaysGuyyaa mara/All_Days610225

       The first Ethiopian Locally Developed Ethionux Operating System, that has been under trial since the last 8 years(2007-2015) in Ethiopian Press Agency, Ethiopian News Agency for the past 2 Years & Ethiopian Revenues And Customs Authority for the past 1 Years , has now become fully operational. This website is built up on the operating system of Ethionux.